Kevään tuoksu vain voimustuu,
vihreys lisääntyy
pihlajissa ovat jo silmut auenneet
odottavat lämmintä auringon paistetta
puhjetakseen täyteen kukoistukseensa
tänään on pilvisyyden vuoro
ehkä sateenkin
kaikkea luontokin tarvitsee
tänään tätä
huomenna toista
niin ei se ihminenkään
ihan vakaata polkua kulje
tänään iloitaan muusta kuin eilen
otetaan päivät sellaisena vastaan kuin ne tulevat
vähemmän kun suree
on enemmän iloon aihetta
lapsenlailla murheita vailla
se on oppimista
tämä aikuisenakin olo.
näin kulkee elämän jana, kivasti vertaat ihmisen ja luonnon kulkua.. on niin tosi että ei osaa iloita pelkästään, jos ei suruakin tunne..