arkea
Kutominen on ollut minulla terapiana , jos viisi vuotta.Kädet joita yritettiin saada kuntoon ranteita ja olkapäitä operoimalla , eivät kummenneet.Hiljakseen aloin aina kutomaan, kun kivut antoi myöten, ajatukset tekivät sitten sitä omaa tärkeää työtä ja voi sitä riemua , kun pitkästä , kymmenien vuosien jälkeen ensimmäinen sukkapari valmistui,tiesin , että ei minulla tekeminen lopu, oma tahtoa pitää olla, vaikken palkkatyöhön kykenekkään.Sukkia on valmistunut siitä lähtien tasaiseen tahtiin lahjaksi, lämmittämään läheisten ja ystävien jalkoja.
Tässä on kevään- ja kesän 2014 kutomiani, osan olen jo antanut suoraan pois ja itselläkin käytössä yhdet.Nämä odottaa tarvitsiaa…….
