Pitkä aika on vierähtänyt viime kirjoituksesta.Niin paljon menee aikaa fasebookissa, on monenlaista ryhmää, nyt uutena tyrnäväläiset minun ikäluokkani ihmiset.
Nuutin kanssa vietettiin viime viikolla torstaista lauantaihin aikaa mummulassa ja meillä oli tosi hauskaa.Torstai-iltapuuron aikaan Nuutilta tipahti ensimmäinen hammas, ja kyllä meillä oli hauksaa.Hammaskin meni hukkaan ja sitten sseuraavana aamuna se löytyi keittiön pöydän alta , eikä kukaan vieläkään ymmärrä miten se sinne huomaamatta joutui.Kyylä kaikki kuitenkin kävi reippaasti, ei siinä ollut sen kummempaa . aikansa nitkutteli ja sanoi , että kyllä se kohtaa lähtee.Muina miehinä söi puuron ja lopuksi pannaria ja maitoa ja siinä se sitten oli, toki me sitä tyhjää reikää usiammasti peilistä katsottiin ja kuvattiin ja laitettiin tietebkin äitille ja isällekin kuvaa ihme tapahtumasta.Kyllä Nuutti on mummulle rakas, meillä on niin hauskaa aina.
Nuutti olikin hiihtoloma viikon Allinpuiston päiväkodissa, sieltä torstaina papan kanssa hänet haettiin.Hoitajat kehuivat kuinka Nuutti osaa jo lukea ja on niin reipas ja juttelee viisaasti, no kyllähän minä sen tiedän ja kaikki lähellä olijat , vaan mukava kun se kuitenkin hoitopaikoistakin kerrotaan.Missään ei ole vielä moitittu.Kyllä saa olla kiitollinen noin reippaasta pojasta.Ainutkertaista elämää on tämän hetkinen aika.
