aurinkoinen sunnuntai
Aurinkoinen aamu, niin kuin eilenkin.Kevät tekee tuloaan, kyllä se päivä päivältä lähemmäksi tulee, kesä, olkoonkin sitten säänpuolesta millainen tahansa.
Ajatus ulkoilemaan lähtemisestä on vahvasti mielessä.Miksi ei voisi aikainen ihminen leikkiä lapsenlailla , vaikka onkin yksin, silloinkin kun on ihmistenilmoilla.
Mennä kiikkumaan , kiikun osuessa matkanvarrelle, hyppiä pölkyltä toiselle, tehdä kaikkea mukavaa…ei tässä maailmassa, ne kaikki iloliset asiat pitää tehdä piilossa, salaa , ettei vaan kukaan näkisi. Lapsen seurassa ilotseminenkin on suotavampaa.Siksi kait parhaiten viihdynkin luonnossa kaikessa rauhassa, siellä saa tuntea vapauden ,tehdä iloisia asioita , joista nauttii.
Voisinhan kokeilla tehdä samat temput yksin, kuin Nuutin kanssakin….vaan kyllä saisi kohta kyläläiset ihmettelemisen aihetta , …se on nyt lopullisesti sevonnut, ..oishan se lysti kyllä molemminpuoleista.Vaan , voisihan se piipoo autokin tulla ja sitten oisi leikit leikitty, kun koitettas saada lääkitystä kohalleen..ja minä kun koittaisin vain pitää itseni jonkinlaisessa kunnossa , ilman sellaisia lääkkeitä.
