maanantai ja pakkasta seitsemäntoista astetta.

Hyvin nukutun yön jälkeen on herätty uuteen aamuun.Ikävä kaihertaa mieltä, elämän laki sekin.

Nuutin vierailu olikin yhtä yötä pitempi ja sehän oli meille mieluisaa.Nuutti itse sanoi toisena iltana , että haluaisi vielä olla kokopäivän ja yhden yön.Minullehan se sopi oikein hyvin.Eipä ollut muuta kuin äidin kanssa keskustelu sitten aamulla ja mikä mukavinta , äidilläkin oli illalliselle kutsu , minne Anssikin meni joten naps , ja palikat loksahtivat paikoilleen.Saatiin niin paljon lisää aikaa , että meitä ihan nauratti.Mikä herkuinta levitettiin Nuutin huoneessa (siis täällä mummulassa) laveri jo silloin torstai-iltana ja aikomus oli nukkua siinä vierekkäin Nuutti ja mummu.Ja niin tehtiin kaikki ne kolme yötä ja kyllä meillä oli lystiä , illatkin tahtoi venyä aina aikuisten nukkumaanmeno aikaan asti , ennen kuin pikku silmätkin kiini taipui.Ja mikä ihana herätys, aamulla, mummun päällä oli kaikki peitot mitä Nuutin huoneesta löytyi siis ainakin neljä ja paljon tyynyjä yhtenä möykkynä, ja pikku käsi kaiverteli jostakin peiton mutkasta ja kuului kuiskaus herätys , herätys mummu ja naurun kiherrys pälle.Kyllä mummu nauttii näistä hetkistä.Varmaan me saadaan niitä vielä paljon lisää.Odotan jo seuraavaa Nuutin yökyläilyä.Tällaisesta mummuilusta minä tykkään.Vanhemmat kantavat vastuun, mummulassa on turvallista ja meillä on aikaa lapsenlapselle silloinkun hän on läsnä, huoletonta aikaa.Lapsenlapsen kanssa oleminen ei saakkaan muutttua velvollisuudeksi , joka päiväiseksi, vaan apua annetaan ja se otetaan ilomielin vastaan silloinkun se on miellyttävää kaikille osapuolille.Ihanahan se on ottaakin lapsi luokseen ja olla hänen kanssaan , kun näkee hänenkin nauttivan siitä.Niin kiltti ja tottelevainen poika , mummun ja papan kaveri.

Siispä virkeyttä mummu sai taas lisää ja voi nyt kulutella sitä, ihan omineen.Kutomista ja telkkaarinkatsomista  tietokoneen lisäksi, niistä on varmaan tämä päiväni tehty,  normaali arkirutiinit ruuanlaittoineen kuuluu tietenkin tähänkin päivään.Nautin näistäkin ajoista.Kunpa sitä osaisi olla todellakin kiitollinen näistä ajoista, kun kaikki on hyvin.Toivon näin jatkuvankin, ei se elämä mitään mullsituksia kaipaa suuntaan eikä toiseen.Terveyttä , läheiset, iloinen mieli , turvallisuus, sopusointu itsensä ja läheisten kanssa.Onkait tässä jo iloiseen mieleen aihetta, älkäämme turhaan tehkö asoista vaikeita , jos niin ei todellisuudessa ole.Vaikeuksia saa kyllä tekemällä , vaan niistä on vaikea päästä eroon, älkäämme siis haaliko niitä.

Olen minä siitäkin tosi iloinen , kun aikansa jaksoi uurastaa ja töissä kulkea liki neljäkymmentä vuotta ihan säännöllisesti, eipä siinä sairaslomiakaan juuri ollut, no sittenpä se elimistö päätti sanoa , että piisaahan tuo jo yhdelle ihmisille ja eläkelaitos Ilmarinen yhtyi saamiinsa lääkärinlausuntoihin, niitä onkin toista mapillista , seurauksena elämä joka on ihan nautittavaa , kun elää kipujen kanssa, nakkaa kipulääkettä tarvittaessa , tekee sitä mitä pystyy ja vielä pystyy valikoidusti tekemään ihan tarpeelliset askareet vähän niin kuin hidastetussa filmissä.No näin on todella hyvä ja minä nautin.Torstaina onkin sitten kontrolliin meno ja kuulemaan tuloksia .Toivottavasti lääkärinkin kommentit on myötämieliset minun ajatusteni kanssa.


Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi