Kuulen tuulen huminan
ikkuniden läpi
noinko vahva on tunteesi
tulitko luokseni tuulena
voi kuinka odotan
purista
ota lujemin
älä päästä pois
tässä minä haluan olla
ikuisesti, ehkä
pysähdyn,
katson
ethän sinä olekaan siinä
olet vain unelmissani.
Kuulen tuulen huminan
ikkuniden läpi
noinko vahva on tunteesi
tulitko luokseni tuulena
voi kuinka odotan
purista
ota lujemin
älä päästä pois
tässä minä haluan olla
ikuisesti, ehkä
pysähdyn,
katson
ethän sinä olekaan siinä
olet vain unelmissani.
Huonosti nukutun yön jälkeen nousin jo aamuvarhain, uni ei vain tullut.Miksikö? Kädet olivat kivusta turrana ja muutenkin tympeä olo.Toinen päivä ja yö on vaan huonompi toista.Eilen iltapäivällä hommasin vähän enemmän , niin se aina kostautuu, vaan tiedän ja tunnen joten ei tämä mitään ihmeellsitä ole.Pominpa taas niitä hyviä asioita elämässäni ja kuitenkin niitäkin on.Eipä tarvitse , enkä kyllä pystyisikään, lähteä ansiotyöhön, nautiskelen sitä tienattua eläkettä ihan miten itse haluan, ja kyllä minä nautinkin.Joka päivä muistan kuinka raskasta se oli se puurtaminen.Omasta mielestäni ainakin olen eläkkeeni ansainnut, sanokoot muut mitä lystää.
Tykkäsin minä työstäni kovasti , aikani.Sitten kaikki muuttui ja työvälineeni elikkä roppani sairastui, monien leikkausten ja kahden pallonlaajennuksen jälkeen olen tässä ja voin hyvin, paitsi oikea käteni toimii huonommin kuin vasen ja vasenkaan ei ole terveen väärti.Kaularangan pullsituma vaikeuttaa päänliikkeitä ja selällään makuu tuottaa vaikeuksia.Aina odotin , että kunhan minulla on aikaa kuinka paljon illalla sängyssä luen ja kun ei tarvitsisi aamulla aikaisn herätä.Eipä se onnistukaan kun pullistuma painaa nielua , vaan luenpas sen minkä pystyn ja kyljelläänkin sen , että uni aina tulee.
Iloisia asioita aattelin tänne kirjoittaa ,vaan kyllä minä taidan sittenkin myös vähän purkaa itseäni .Harmittaa vaan , kun haluaisin kirjoittaa paljon kun alkuun pääsen.Vaan ei se enään onnistu yhtäjaksoisesti, käsi on turrana ja hartioita särkee, kyllä minun on annettava periksi, ja kirjoitettava aina vähän kerrallaan.
Tänään minulla on tiedossa mukava päivä.Menemme Nokelaan , siellä meillä asuu tytär perheineen.Siellä viisivuotias mummunkulta Nuutti odottaa meitä ja minä odotan kovasti aina meidän tapaamisia.Uutenavuotena hän oli meillä mummulassa yötä ja kyllä meillä aina on mukavaa.Hän on erittäin reipas poika, ja teen hänen kanssa paljon luontoretkiä.Nytkin uudenvyúodenpäivänä samoilimme jokirannassa puolitoista tuntia ja katsoimme tammikuun maisemia.Joessa liikkuivat jäät ja tulvavesi virtasi täydessä joessa, ihmeellinen on tammikuu.
Jää narskuu kenkieni alla
tiedän minun on mentävä
paettava rakkautta
joka ei ole minulle suotu
pystyisinkö antamaan ,e hkä en edes ottamaan
olenko jo rakkauteni kylvänyt
antanut turuille ja toreille
saamatta itse mitään
tulee se minunkin aikani
jos ei nyt
niin sitten kun…..
,
En anna sen musertraa minua vieläkään,
tiedän tulee aurinko ja sinun on väistyttävä sen tieltä
tiedän koen lämmön, etkä sinä voi sitä estää.
Se on minun rakkauteni joka
puhkeaa ja silloin sinä väistyt.
Jäädytä , anna kukkien tielläsi kuolla, minun kukkani
luovat lämpöä ja rakkautta kaikille sitä
haluaville.


Harrastan muun muassa kutomista , tässä on joitakin tämän talven tekeleistä, ihan vaan omaksi ilokseni kudon ystäville ja läheisille lämpöä tuomaan.
Tässä on elämäni ensimmäinen tekokuusi,tällöin vietettiin joulua 2013.Reippaasti on joulu mennyt , eikä tarvinnut sairastaakkaan, joten tämä sopii minulle oikein hyvin.Kuitenkaan en ihan ilman kuusta osannut olla ja tämä korvas ihan hyvin sen aidon, vieläpä paremminkin kun lapsenlapsemme oli sitä koristelemassa.
Kylläpäs siellä oli mukava ilma ulkoilla.Mittari nollassa, eikä tuule ollenkaan, huono kuitenkin kävellä, sohjo jäätynyt polanteiksi ja välillä niin liukkaita paikkoja, että sai koko ajan varoa kaatumista.
Nyt on joulukoristeet ja joulukuusikin pakattu odottamaan ensi joulua.Siis meillä oli ensimmäistä kertaa tekokuusi.Viimejouluna jouduttiin viemään Joulupäivänä kuusi kartanolle , kun minä tulin niin sairaaksi, huonovointiseksi ja kuumekin nousi, sitten alettiin pähkäileen , että olenhan sairastellut monena joulun aikaisemminkin, joten kokeillaanpa nyt mennä joulu tekokuusella.Ja niinhän siinä kävi en sairastunut.
Viitenä viimeisenä jouluna meille joulukuusen tuojakin nukkui pois paria viikkoa ennen joulua.Vuosi sitten jouluaattona hän sai sydänkohtauksen eikä sen koomin ole kuin pari kertaa pistäytynyt meillä.Levinnyt keuhkosyöpä hänet sitten loppujen lopuksi vei hautaan.Jäi nyt sitten sellainen perinne , että ei meillä oikeaa kuusta enää pidetä, tuojakin on poissa.
Arki on koittanut ja monella työpäivä , joulun aika on kohta mennyt.Loppiainen vielä ja sitten alkaa normaali viikot ja talvilomien odotukset, kenellä ne on vielä edessö.Kevät aurinkokin jo sitten kutsuu ulkoilemaan ja minulla itselläni on pilkki-aika mielessä.Nyt olisi aikaa , kun olen sairaseläkkeellä ollut jo viime helmikuusta asti. vaan eipäs ole jäistä tietoakaan.Toivottavasti tulisi pilkkijäät tällekin talvelle, tuntuu vaan että joka vuosi sekin aika jää aina vaan lyhyemmäksi.
Ulkoilu kutsuu , kun mies pyytää, jatkanpa tuonnempana.
Tämän vuoden ensimmäinen päivä on kääntymässä seuraavaan päivään.Lauha talvi voisipa sanoa lumetonkin.Uudenvuodenaattona satoi sen verran , että nurmikot peittyivät, joessa virtaa vesi , vettä niin paljon kuin kevät tulvan aikoihin.Tänään retkeiltiin tuossa jokirannassa tyttöni pojan kanssa hän on viisi vuotias.Jäitä lähti liikkeelle rymisten niin kuin oisi jo toukokuu.
Näin aloitin blogini ja varmasti jatkan melko usein kirjoittamista , kun nyt tämän sain avattua.