perjantai 05.08.2016
Yksin kotona.Tapio Paavolla ja Tuulalla kattotalkoissa.
Tunne , kun menin apteekkiin hakemaan yhtä verenpainelääkettä,farmaseutti katsoo koneelta ja sanoo ettei ole varastossa , eikä ole maahantuojallakaan.Tulee viikolla neljäkymmentä, minulla kolme tablettia jäljellä.Nyt on viikko 31.
Nuori mies minua siinä palveli, oikein hyvä on asiakaspalvelutehtävässään, soitti pyynnöstäni Zeppeliinin apteekkiin, no turha vaiva, ei ollut.
Minäpä reippaana tyttönä olinkin pyörällä asioitani toimittamassa, ja niinhän minä sittenkun olin muutaman tutun porisuttanut, polokasin ja menin terveyskeskukseen , kysymään oisko niillä auttaa minua näinkin vaikeassa pulmassa.Ouluun kyllä iltapäivällä mennään, vaan ei turhanpäiten säntäileminen sovi nyt kuviohini.
Niipä kahden vuoronumeron jälkeen olikin minun vuoroni ja lääkepaketinpahvi mukanani menin luukulle esittäen asiani.Kysäsin vielä että voisko soittaa Kaakkurin apteekkiin , jos siellä ois, kun siitä ohi mennään…
Asia kyllä hoitui terveyskeskuksessakin ihan kymmenen plus pisteen arvoisesti.
Ei ollut Kaakkurissakaan .Lääkärille sitten kysymystä , mihin lääkkeeseen vaihdetaan, kun tälle lääkkeelle ei ole korvattavaa tuotetta.
Sieltä sitten aiottiin minulle soittaa.
Säntäsin siinä välillä kasseineni S-markettiin, että pienet on ostot ,
kipasenpas ne hakemassa lähikaupasta, ei tarvitse Ouluun mennessä poiketa mihinkään.
Lapoin tavaraa kärryyn ohi ostoslistankin ja tulihan sitä kumpikin vaatekassi täyteen ja vielä tarakallekin nyssykän köytin.
Hyvin pääsin kotiin, en kaatunut kertaakaan, vähän pyörä vippasi, kassi-alma aattelin mielessäin , vaikkei pulloja ollutkaan kasseissani.
Enpä yhtään siellä ostoksia tehdessä aatellut , että ei kyytimies olekaan mua käyttämässä, työntouhussa muualla.
Minä nyt olen taas tyytyväinen itseseni suoriutumisesta, ihan ite., ja apteekkiinkin kohta lähden, siellä jo resepti oottaa mua,terveyskeskuksenhoitaja soitti.Hyvin on minua palveltu täällä kotikunnassa.
Tykkää
Kommentoi Jaa
