toukuun kuudes.
Joskus toivoo jotakin
toivoo ja uskoo,
vaikka turhaksi uskon tietää.
Niin minäkin illalla toivoin ja
omaa toivetta uskoinkin, muiden
tietoa uskonut en
tai oikeasti en halunnutkaan uskoa.
Ilmatieteenlaitokset ja kaikki muutkin ennusteet
tahdoin uskoa erehdykseksi, harhaksi vain.
Kuinka kovasti toivoinkaan aamuksi
auringonpaistetta, lintujen laulua , keväistä tuulenhenkäystä.
Toisin mun haaveni kävi
eikä unelmani toteutuneet
ne jotka tiesivät paremmin ja
uskoivat mikä tietoa oli, totuus oli heidän.
Lämpömittarin lukemat melkein nollassa
tuulen kanssa lienee.Aurinko antoi periksi
pilvien taakse piiloutui, kevättä lämmintä pakeni.
Eikö se vieläkään vapun tienoilla
tarpeeski kylmää satanut pois
koko kesäksikö pilvien taakse jokunen pisara jäänyt ois.
Mitäpä tästä opimme , ei nyt turhia unelmia luoda
totuudessa , kun pysyypi ei pety niin katkerasti.
Pukeudutaan nyt talvea varten ja niin lämmöstä nautitaan
on varmasti tässäkin päivässä meille
paljon hyvää ja kaunista muistojenkirjaan kerättävää.
Säät ovat sitä mitä kohdalle sattuu , tekoihimme tänäänkin
itse voimme vaikuttaa.
Kevättä rintaan ja selkä vastatuuleen , nautitaan vähälumisesta ajasta ja odotetaan vielä kesää tulevaksi.
